Tampereen torikokous lähenee ensimmäisen (viimeisen?) päivän iltaansa. Ruoka- ja äänentoistoteltat on purettu ja nukkumateltat pystyssä. Klo 19 nelisenkymmentä ihmistä istuu piirissä pienen tulen ympärillä keskustelun jatkuessa pienimuotoisempana.
Päivä lähti käyntiin sarjalla palopuheita ja keskustelevampaan ilmapiiriin päästiin vasta jakautuessa pienryhmiin keskustelemaan aiheista. Selvästikin mikrofonin ja äänentoistolaitteiden luoma esiintyjä-yleisö jako esti luontevamman keskustelun syntyä. Pääkokouksen laitamilla ja sen ulkopuolella syntyikin eläväisimmät keskustelut. Pääkokouksen keskustelu oli hyvin moniääninen, ehkä liiankin laajaa aihepiiriä käsiteltiin milloin mistäkin lähtökohdasta.
Päivän aikana torilla kävi satoja ihmisiä, ehkä nelisensataa (?) yhteensä. Ilmainen (tai vapaaehtoisen maksun hintainen) hernesoppa, kahvi, glögi ja herkut pitivät ihmiset virkeinä ja pieni taukojumppa raajat vetreinä.
Ilmeisesti Suomessa ainoa enää käynnissä oleva torivaltaus oli myös ainoa, johon ei pyydetty lupaa poliisilta. (PÄIVITYS Turun Kauppatorilla on vielä leiri pystyssä!)
Nimetön
lokakuu 16, 2011
Kiitos . Olen niin ylpeä kotikaupungistani, että olen pelkkää hymyä.
Näytti olevan hyvä fiilis vielä aamuyöstä kun ajelin keskustorin ohi. Milloinkas seuraava torikokous on?
Nimetön
lokakuu 17, 2011
Mun mielestà tuo meni vàhàn turhan anarkoks tuo touhu, mità hyòtyà kellekààn on mistààn pankkien valtaamisesta tai luokkasodasta? Jos on humanisti, sodan vastustaja, miksi silti kannattaa luokkasotaa? Vihanlietsonta ryhmien vàlillà ei johda parempaan maailmaan NIINKUIN ON JO NàHTY.
Tapahtuman idea oli hyvà; keskustella demokratiasta ja keinoista rakentaa inhimillisempi maailma, vàhàn sààlitti nàhdà ettà se kutistui punkkareiden uhoamiseksi ja negatiivisuuden lietsonnaksi.
Olen radikaalien uudistusten kannalla itsekin mutta tuollanen vihanlietsonta ei ole oikea ratkaisu mihinkààn.
"vihanlietsoja"
lokakuu 18, 2011
Mistä ihme “punkkareiden uhoamisesta” puhut? Siitä yhdestä bändistä joka kävi soittamassa pari-kolme biisiä? Siinä se ainakin omasta mielestäni oli.
Pankkien valtaamisesta ja luokkasodasta voisi olla paljonkin hyötyä hyvin, hyvin monille ihmisille. Vihaa luokkien välillä on jo ja siitä ei päästä ennen kuin ei enää ole ylä- ja alaluokkaa.
Tähän voidaan päästä yhdellä rysäyksellä (romahdus, luokkasota, yms.) tai pitemmällä aikavälillä hiljalleen tuotantoa uudelleenjärjestäen, omaa infrastruktuuria rakentaen, valtaapitävien infrastruktuuria tuhoten ja tuotantovirtoja katkaisten.
Nimetön
lokakuu 18, 2011
Puhutaanpa luokkasodsta tai ei, niin historia on myös osoittanut, että yksikään kansannousu tai radikaali yhteiskuntajärjestelmän muutos ei ole onnistunut rauhanomaisesti. Rauhanomaiset mielenosoitukset ovat hyväksyttyjä koska niiden vaikutusteho on täysin minimaalinen! Siinä vaiheessa kun poliittinen/taloudellinen järjestelmä kokee olevansa uhan alla, se ottaa väkivallan käyttöönsä. Tosipaikan tullen Suomen poliisi tai armeija ei ole yhtään sen enempää ns. kansan puolella, tai yhtään sen “humaanimpi” kuin vaikkapa Espanjassa, Kreikassa, Neuvostoliitossa, Chilessä tai Yhdysvalloissa. Suomen köyhälistö on jo kertaalleen, heti alkuunsa kukistettu vuonna 1918 yhdessä Euroopan brutaaleimmista sisällissodista. Joten, keskustelu on olennaista, mutta eliitti ei pyytämällä luovu yhtään mistään, eikä juuri vaatimallakaan. Useimmiten se luopuu vasta ottamalla.
Nimetön
lokakuu 18, 2011
Otetaan Gandhista mallia. Kyseessä oli rauhanomainen vallankumous, joka onnistui.
Nimetön
lokakuu 19, 2011
Hienoa, että tukimielenosoitus järkättiin myös Tampereella. Kuitenkin kollektiivinen agenda maailmalla on enemmän 99% vs 1%, eikä tätä klassista köyhät vs. rikkaat antikapitalistien teemaa. Eli tässä mielenilmauksessa myös hyvinvoiva keskiluokka on “hyvien” puolella. Liike maailmalla tähtää nimen omaan siihen, että maailman överirikkain eliitti ja sen laatimat pelisäännöt saadaan käännettyä niin, että kaikki ihmiset saavat systeemistä irti saman hyödyn. Ainakaan noista kuvista ei tämä ajatus tule kovin vahvana esille. Todennäköisesti kokouksen keskustelut ja muu sisältö ovat olleet antoisampia tässä suhteessa. Positiivisuuden kautta saadan positiivisia muutoksia.
yksi torikokoustajista
lokakuu 19, 2011
Tampereella torikokouksella ei ole mitään yhteistä agendaa paitsi pyrkimys hierarkiattomaan päätöksentekoon ja epäoikeudenmukaisten valtarakenteiden haastamiseen.
Itse mielenosoitukseen osallistujana en ainakaan allekirjoita mitään “kollektiivista agendaa” mistä minulta ei ole koskaan kysytty. Lisäksi ei ole mitään yhtä “liikettä maailmalla”, on satoja pienempiä paikallisia liikkeitä, joilla on pieniä tai suuria yhtymäkohtia.
Sitä paitsi puhut Occupy Wall Streetillä yleisestä “agendasta” (OWS:ssähän on ollut esillä paljon myös iskulauseita “Poltetaan rikkaat” ja “Syödään rikkaat”). Pohjois-Afrikan torikokouksissa taas oli kyse konkreettisesta vallankumouksesta ja Espanjan ja Kreikan torikokouksissa vaihtoehdon ja vastavoiman löytymisestä uusliberalismille ja ylipäänsä kapitalismille.
Mikäli haluamme pyrkiä kohti järjestelmää jossa tasavertaisuus ja taloudellinen oikeudenmukaisuus oikeasti toteutuu, ei keskiluokalla voi olla muuta sijaa kuin lakata olla olemassa. Ongelma ei ole pelkästään yksittäiset rikkaat vaan rakenteet jotka luovat jaon työttömien/asunnottomien/paperittomien/maahanmuuttajien luokan, työväenluokan ja keskiluokan välille ja ne rakenteet jotka suojelevat näitä raja-aitoja.
En näkis että tässä jutussa on yritetty mitenkään niputtaa koko torikokousta yhteen: “Pääkokouksen keskustelu oli hyvin moniääninen, ehkä liiankin laajaa aihepiiriä käsiteltiin milloin mistäkin lähtökohdasta.” Tää on vaan yks raportti, ei mikään Liikkeen Virallinen Tiedote.
Nimetön
lokakuu 19, 2011
“Mun mielestà tuo meni vàhàn turhan anarkoks tuo touhu, mità hyòtyà kellekààn on mistààn pankkien valtaamisesta tai luokkasodasta? Jos on humanisti, sodan vastustaja, miksi silti kannattaa luokkasotaa? Vihanlietsonta ryhmien vàlillà ei johda parempaan maailmaan NIINKUIN ON JO NàHTY.”
Aika ihmeellinen kommenti, koska itse olin paikalla + 5h, enkä sinä aikana kokenut, että touhu olisi ollut kovin “anarkoa”, jos sillä haetaan jotain radikaalia taistelumeininkiä tai vastakkainasettelua. Keskustelu (tai siis puheet) oli aika vaihtelevia ja hyvinkin moniäänisiä. En itse ainakaan edes kuullut mitään selkeän anarkistisisia puheenvuoroja, mitä nyt yleistä kritiikkiä vallitsevaa yhteiskuntaa ja sen järjerstäytymistä vastaan (pääasiassa itsekkäitä poliitikkoja, lobbaavia suuryrityksiä ja luokkaeroja kohtaan). Tietty jos “anarkolla” tarkoitetaan tasa-arvon tavoittelua ja poliittistaloudellisten valtahierarkioiden purkamista, niin sitä esiintyi paljon. Tämäkö sinusta oli turhaa? Missään vaiheessa en huomannut mitään anarkistisen ideologian dominanssia tai lippujen heiluttelua, mitä nyt jakoivat jotain lentolehtisiä ruuanjaon yhteydessä. Paikalla jaettiin kyllä muidenkin toimijoiden lehtiä ja kuulema kuka tahansa olisi saanut jakaa mieleistänsä materiaalia (ei puoluepoliittista).
Tämän artikkelin kuvat antavat tapahtumasta vääränlaisen kokonaiskuvan, mutta samalla nämä kuvat ovat pieni osa sitä, mitä lauantaina tapahtui keskustorilla. Harmi, että artikkelin tekijä on ottanut vain nämä kuvat mukaan, koska jos tarkastelee torikokousta vain tämän artikkelin kautta, niin varmasti saa vääränlaisen ja hyvin anarkovoittoisen kuvan tapahtumasta, mikä ei pidä paikkaansa.
—–
Gandhi taas esimerkkinä onnistuneesta pasifistisesta vallankumouksesta on tosi mustavalkoinen ja propagandistinen. Pitää ottaa huomioon, että britit olivat juuri ennen Intian itsenäistymistä (itsehallinto 1947 & itsenäisyys 1950) käyneet todella kallista toista maailmansotaa; Intian niemimaalla oli käyty jo ennen Gandhia kymmeniä ellei satoja vuosia itsenäisyystaisteluita, joissa oli mukana kymmeniä ellei satoja järjestöjä, puolueita ja sissiryhmiä, jotka harjoittivat myös tai pääasiassa aseellista vastarintaa. Gandhinkin aikana oli jatkuvasti isompia (esim. noin 50 000 ihmisen vahvuinen fasistinen Intian nationalistinen armeija) ja pienempiä aseellisia vastarintajoukkoja, jotka tekivät pommi-iskuja ja attentaatteja brittejä vastaan. Toisekseen on hyvä pohtia missä määrin Intia /sai/ (huom. ei ottanut) itsenäisyyttä ja missä määrin Intia säilyi edelleen brittien vallan alla (kolonialismi vs. neokolonialismi). Huomautettava myös, että nimenomaman brittimediat nostivat Gandhista sankarin, jonka maine levisi ympäri maailmaa. Miksi vihollisesta tehtäisiin sankari omassa mediassa? Kuulostaako järkevältä sotastrategialta? Kannustiko yle aikanaan ihailemaan Stalinin sotasaavutuksia?
Huomautettava myös, että Gandhi ei kannattanut kapitalistista kansallisvaltiota, teollistumista tai eurooppalaista koulujärjestelmää, vaan itsehallinnollisia pieniä alueita, jotka liittyisivät yhteen federaatio-mallilla ja, joissa elettäisiin mahdollisimman vähällä materiaalisella tavaralla. Tällainen järjestely taas ei ymmärrettävistä syistä käynyt briteille, jotka olisivat tällöin menettäneet keskitetyn valtansa alueella. Ja kuten ehkä Intiaa tänäpäivänä tarkastelemalla huomaa, kapitalismia ei syrjäytetty, kastijärjestelmää lakkautettu tai aidosti autonomisia alueita perustettu.
Gandhilla oli todella hyviä ideoita ja strategioita vallankumouksen (tai itsenäisyyden) saavuttamiseksi, mutta dogmaattinen pasifismi ei ole yksi niistä. Hyvä esimerkki on se, että Gandhi kannusti juutalaisia kuolemaan ilman vastarintaa natsien keskitysleireillä, jota nämä kuolleessan olisivat moraalisesti ylivoimaisia ja “iloisia”. Väkivallattomuus ja rauhanomaisuus ovat hyviä taktiikoita monissa tilanteissa, mutta ainoana vaihtoehtona kaikkeen, ne lähinnä sopivat hyväosaisille valkoisille, jotka eivät kohtaa voimakasta tai jatkuvaa vastarintaa elämässään, vaan nauttivat poliisin tai armeijan väkivaltamonopolista.